“Rohkeus on sitä, että pelkää kuollakseen, mutta satuloi hevosensa silti.” –John Wayne
Meille on opetettu, että kielteisyys on oikeastaan vain realismia ja optimistisuus sen sijaan turhaa haihattelua. Siksi epäröimme tehdä elämässämme suuria muutoksia. Mietimme, onko omien unelmiamme toteuttaminen jo liian myöhäistä tai muuten vain pähkähullua. Ajattelemme helposti pelon, epäilysten ja epävarmuuden tarkoittavan, että ideamme on tuhoon tuomittu. Ei se niin ole!
Epäröinti kertoo ainoastaan siitä, että olemme astumassa pois mukavuusalueeltamme. Olemme aikeissa tehdä jotain, jota emme ole aikaisemmin tehneet ja uskaltautua tuntemattomalle alueelle, jossa emme ole aikaisemmin käyneet.
Rakas vanha mukavuusalue on kaikille tuttu. Se saattaa olla vähän ahdas ja tylsä, mutta ainakin tunnemme olomme siellä turvalliseksi. Jos siellä kuitenkin piileskelee liian kauan, se alkaa kutistua. Elämästä katoaa hohto, innostus ja ilo. Vähitellen kaikki muuttuu tasaisen harmaaksi. Emme enää olekaan jännittävällä ja hauskalla seikkailulla, kuten joskus aikaisemmin, vaan puurramme ikävystyneinä päivästä toiseen. Joskus kadumme, jossittelemme ja haikailemme rohkeampaa elämää, mutta useimmiten tyydymme.
Pelkäämme epäonnistumista niin paljon, että saatamme epävarmuuksissamme jättää tarttumatta tilaisuuteen. Mutta mitä jos tuo tilaisuus olisi ollut portti johonkin aivan uuteen ja huimaan? Mitä jos olisimme löytäneet maailmasta ja itsestämme syvyyksiä ja upeita aarteita, joita emme tienneet siellä olevankaan? Mitä jos kurottautuisimme sittenkin kohti rohkeampaa elämää?
Pelon lamauttama elämä on vähän kuin ei eläisikään.
Puhun kokemuksesta. Olen (hienosti sanottuna) työstänyt pelkoa koko ikäni. Toisin sanoen olen pelännyt hullun lailla kaikkea mahdollista: pimeää, rapinaa nurkassa, mörköjä, tulevaisuutta, rahojen loppumista, ulkopuolelle jäämistä, milloin kenenkin kuolemaa, sitä että kukaan ei rakasta ja päädyn elämään yksin ja unohdettuna sillan alla – muutamia mainitakseni.
Tämän perusteella voisi luulla, että olen tehnyt elämässäni turvallisia ja järkeviä valintoja. Ehei!
Olen lähtenyt työpaikoista ilman mitään tietoa tulevasta, heittäytynyt ihmetystä herättäviin hankkeisiin ja muuttanut fiilispohjalta ulkomaille. Jännitän esiintymistä, mutta viimeiset viisitoista vuotta olen luennoinut ja ohjannut kursseja. En edelleenkään halua päätyä sillan alle, mutta säännöllisen palkkatyön sijaan perustin yrityksen, koska halusin työskennellä henkisenä opettajana, energiavalmentajana ja intuitiivisena tulkitsijana (mikä se semmoinen edes on?!) Pelkään trooppisia ötököitä, kaoottista liikennettä ja meduusoita, mutta silti löydän itseni kerta toisensa jälkeen jostain eksoottisesta maasta keikkumasta vaappuvan skootterin kyydissä, ravistelemasta polttavaa otusta irti nilkasta rannalla tai tuijottamasta jättiläishämähäkkiä kylppärin seinällä.
Sisäinen sekopääni viisauteni vaikuttaa haastavan minut yhä uudelleen kokeilemaan, hyppäämään, ottamaan riskejä, tulemaan pois sieltä hemmetin mukavuusalueelta. Olenkin tullut siihen tulokseen, että rohkeus on tärkeimpiä asioita, joita olen tullut tänne maan päälle oppimaan – ja nimenomaan rohkeus tehdä asioita pelosta huolimatta, ääni väristen ja jalat täristen.
Jokainen, joka haluaa elää aitoa ja omannäköistä elämää, kohtaa väistämättä jossain vaiheessa pelon. Elämälle antautuminen ja siihen luottaminen vaativat hurjasti rohkeutta – paljon enemmän kuin säätäminen, kontrollointi ja varmistelu. Jos aikoo olla uskollinen itselleen ja ilmentää elämässään omia arvojaan, on uskallettava ottaa riskejä.
En edelleenkään ole mikään pelonhallinnan mestari, mutta olen oppinut sen verran, että aina välillä on hyvä tarkistaa suhdettaan pelkoon ja rohkeuteen ja miettiä, mikä oikeasti on tärkeää. Haluanko elää jossitellen, haikaillen ja katuen? Pohtien, mitä olisi voinut tapahtua, jos olisin uskaltanut? No en. Valitsen mieluummin sen houkuttelevamman näköisen, vähemmän kuljetun polun. Tuli mitä tuli.
Täydellistä hetkeä on turha odotella. ”Joskus myöhemmin” ei välttämättä toteudu koskaan. Meillä ei ole muuta kuin juuri tämä hetki, juuri tämä elämä tässä. Loppupeleissä mikään ei ole varmaa, joten miksei yhtä hyvin uskaltaisi yrittää? Jos menee pieleen, menköön. Niin sanotuista virheistä ja epäonnistumisista sitä vasta oppiikin. Sitten voi taas jatkaa yhä rohkeampaa elämää, yhä vahvempana ja viisaampana.
Jos haluat muuttaa elämäsi, tee jotain sen eteen nyt. Ota vaikka miten pieni askel kohti rohkeampaa elämää, kunhan otat sen. Kaikki, mitä tarvitset, on jo sisälläsi ja odottaa kärsivällisesti, että uskallat.
Tämä on sinun kaunis ja kallisarvoinen elämäsi. Älä tuhlaa sitä pelkäämiseen.
Leena Siitonen
Sukella hyviin viboihin jo tänään ja tilaa Leenan uutiskirje! Saat heti lahjaksi inspiroivan energiatyöskentelyn videoluennon.
Tutustu Leenan palveluihin.
Seuraa Hyviä Viboja Facebookissa ja Instagramissa.
