Tähän aikaan vuodesta arki on monelle melkoista säätöä. Täytyy toteuttaa suunnitelmia ja saattaa projektit loppuun, painaa duunia, yrittää ehtiä deadlineen mennessä. Suorittaa tehtäviä, tapaamisia, elämää. Kesä saattoi vielä olla rentoa löhöilyä riippumatossa, mutta sehän on nyt enää muisto vain.
Kiireessä tulee usein nipistettyä juuri niistä elämän mukavista pikku jutuista.
Ehkä sitten joululomalla voisi mennä leffaan, hierojalle tai kahville ystävän kanssa. Nyt ei ole aikaa. Kirjaa ei jaksa lukea kuin puoli sivua ennen nukkumaanmenoa eikä tähtitaivasta tule jäätyä ihastelemaan iltaisin makuuhuoneen ikkunasta, kun pää kopsahtaa saman tien tyynyyn.
Hmmmm. Mitäs jos kaikesta huolimatta malttaisimme välillä pitää vähän hauskaakin?
Elämä ei joka hetki ole palkitsevaa. Usein se on stressiä, epäonnistumisen pelkoa, turhautumista ja epävarmuutta. Totta kai tavoitteiden saavuttaminen on aina hienoa ja vaivan arvoista, mutta suuria onnistumisia ei välttämättä satu kohdalle kovin usein.
Tähtihetkiä odotellessa meidän tunnollisten onkin syytä palkita itseämme – ja erityisesti silloin, kun ei millään ehtisi tai kokisi olevansa minkäänlaisten palkintojen arvoinen.
Palkitsemisen ei tarvitse välttämättä olla kallista luksusta, vaikka ensimmäisenä ehkä tuleekin mieleen se unelmien hemmotteluloma viiden tähden hotellissa. Tosiasiassa parhaat palkinnot ovat usein ilmaisia pieniä iloja: asioita, jotka saavat hymyilemään arjen keskellä. Hyvä biisi, jota voi parhaassa tapauksessa luukuttaa täydellä volyymilla, ehkä vielä laulaa ja tanssia mukana. Sadepisaroiden ropina ikkunaan, sohvalla kehräävä kissa. Tekstari ystävältä, hymy, halaus, ikkunalaudalle lentävä talitintti. Tai vain se olo, kun istuu illalla nojatuoliin teemuki kädessä ja vihdoinkin huokaisee.
Pieniä kivoja asioita on loppujen lopuksi ympärillä aika paljon.
Suunnattoman palkitsevaa on välillä myös vähän hurvitella: antaa palaa, tehdä juuri päinvastoin kuin yleensä ja katsoa, mitä tapahtuu (putoaako esimerkiksi taivas niskaan?) Antaa pölypallojen pyöriä rauhassa nurkissa ja sytyttää tyynenä kynttilät, vaikka sisäinen siivousnatsi miten komentaisi imuroimaan. Tai viettää kokonainen päivä torkkupeiton alla kirjaa lukien, jos yleensä on oikein ahkera ja tuottelias. Tai yllättää itsensä leipomalla kakku, vaikka ei tavallisesti keittiössä viihdy. Jutella tuntemattomalle, vaikka se ei olisi tapana. Nukkua hävyttömän myöhään, tai herätä järjettömän aikaisin. Tai mennä kahvilaan juomaan iso latte, vaikka rahat ovat tiukalla.
Yleensä itsen palkitsemisesta ja hurvittelusta seuraa yksinomaan hyviä asioita. Pipo lakkaa äkkiä kiristämästä, alkaa hymyilyttää ja elämä tuntuu taas siltä kuin sen pitääkin: hauskalta. Jännittävältä. Seikkailulta.
Leena Siitonen
Sukella hyviin viboihin jo tänään ja tilaa Leenan uutiskirje! Saat heti lahjaksi inspiroivan energiatyöskentelyn videoluennon.
Tutustu Leenan palveluihin.
Seuraa Hyviä Viboja Facebookissa ja Instagramissa.
