Olen aina ollut kova pyörittelemään asioita mielessäni. Joskus herään keskellä yötä pähkäilemään, punnitsemaan eri vaihtoehtoja tai miettimään, kannattaako johonkin hankkeeseen tosiaan ryhtyä.
Näistä syvällisistä pohdinnoista ei yleensä jää käteen juuri muuta kuin nuutunut olo ja leukaperiä natisuttavia haukottelukohtauksia seuraavana päivänä. Lopulta päädyn nimittäin kuitenkin ratkaisuun, jonka sisimmässäni tiesin oikeaksi heti, kun asiasta kuulin. Siihen ratkaisuun, jonka intuitio kertoi olevan oikea.
Uskon, että sama pätee moneen meistä.
Kun meille tarjotaan tilaisuutta tai vaihtoehtoa, se tuntuu usein saman tien joko oikealta tai väärältä. Pieni ääni sisällä kuiskaa kyllä tai ei, sydän hypähtää ilosta tai tuntuu painavalta, vatsanpohjassa tuntuu innostuksen läikähdys tai ilkeä muljahdus. Tätä minä haluan! Tai: ei, tämä ei ole minua varten.
Se, kuuntelemmeko tuota pientä ääntä, onkin sitten eri asia.
Sanoisin mielelläni, että näin henkisen kasvun ohjaajana luotan intuitiooni horjumatta ja että päättäminen on minulle helppoa kuin heinänteko. Mutta eihän se niin mene. Aika usein päädymme intuitiosta huolimatta kierrättämään päätöksen monimutkaisen – ja lopulta täysin tarpeettoman – järkeilyrumban kautta. Plussat ja miinukset, parhaassa tapauksessa paperille listattuna. Niin mutta jos, toisaalta taas, myöhemmin saattaa kyllä kaduttaa, mitä ihmisetkin sanovat, entä jos joku pahastuu, entä jos kaikki meneekin pieleen.
Mikäs siinä, kuluuhan se yö niinkin. Intuitio saattaa olla hautautunut syvälle jonnekin mielen muodostamien pölyisten rakennelmien alle. Siksi sen esiin kaivaminen ei aina ole ihan helppoa.
Usein myös vähättelemme omaa intuitiotamme.
Meidät on opetettu arvostamaan analyyttista ja loogista ajattelua, tiedettä ja todisteita pikemmin kuin fiilistelemään, kuulostelemaan tai luottamaan tuntemuksiin. Intuitiivinen tieto taas kumpuaa alitajunnastamme, sydämestämme, sielustamme, selkärangastamme. Siinä ovat edustettuina monet eri tiedon kanavat.
On sanottu, että intuitio on kattavin tiedon muoto, jonka ihminen voi kokea. Se ei ole mitä tahansa hömppää, vaan sisimpämme viisautta kirkkaimmillaan.
Pelkkä järkeily jää sille nopeasti kakkoseksi, sillä rationaalinen mieli tavoittaa vain murto-osan todellisuudesta. Intuitiossa taas yhdistyy parhaimmillaan kaikki saatavilla oleva informaatio eri muodoissaan.
Joku saattaa ajatella, että vain harvoilla ja valituilla on kyky aistia energioita tai vaistota asioita, mutta se ei pidä paikkaansa. Jokainen on intuitiivinen – kyse on vain siitä, miten herkästi omaa intuitiotaan kuuntelee ja uskaltaako siihen luottaa, vai onko tottunut sivuuttamaan sen viestit.
Intuitiivinen tieto voi ilmetä esimerkiksi sanoina, lauseina tai vain tietämisenä. Myös keho kertoo meille jatkuvasti, missä mennään, jos vain osaamme kuunnella.
Intuitiota voi voimistaa yksinkertaisesti olemalla läsnä avoimin mielin ja tunnustelemalla energioita itsessään, toisissa ihmisissä ja ympärillään. Intuitiota vahvistaa myös se, että siihen luottaa, vaikka koko hommassa ei pinnalta katsottuna vaikuttaisi olevan järkeä. Kannattaa aloittaa pienistä asioista ja siirtyä sitten vähitellen suurempiin.
Olet paljon viisaampi kuin luulet, erityisesti sen suhteen, mikä sinulle on hyväksi.
Jos sydän laulaa, suu kääntyy väkisinkin hymyyn ja tekee mieli hypähdellä innosta, on turha ryhtyä analysoimaan, onko koko jutussa mitään järkeä tai pitäisiköhän vielä miettiä. Anna palaa vaan!
Vaikka pikkuasioita pähkäilen joskus rasittavuuteen asti, elämäni oikeasti tärkeissä valinnoissa olen onneksi uskaltanut luottaa intuitiooni. Ulkopuolisten silmissä valintani voivat joskus näyttää hyvinkin kummallisilta, mutta minulle ne ovat olleet ainoita oikeita. Ai mistäkö tiedän? Äh, no, on vain sellainen olo.
Leena Siitonen
Sukella hyviin viboihin jo tänään ja tilaa Leenan uutiskirje! Saat heti lahjaksi inspiroivan energiatyöskentelyn videoluennon.
Tutustu Leenan palveluihin.
Seuraa Hyviä Viboja Facebookissa ja Instagramissa.
