Villasukkia ja lämpöisiä ajatuksia

Mikään ei ole ihanampaa kuin sujauttaa kotiin tultua villasukat jalkaan. Ja jos sieltä kodista ei sattumalta lähtisi koko päivänä yhtään mihinkään, niin kuin nykyään saattaa helposti käydä, niin yhtä nautinnollista niihin on pujottaa varpaat heti aamusta.

Villasukat ovat muutenkin kaikista vaatekappaleista ehdoton lempparini. Miksi?

1. Villasukat ovat lämpimät. Hitunen lämpöä tässä kylmässä maailmassa – varsinkaan näin talven pakkasissa – ei koskaan ole pahitteeksi.

2. Villasukat ovat pehmeät ja lohdulliset. Ne hellivät, paijaavat ja hoivaavat. Kun saa villasukat jalkaan, on lupa lakata stressaamasta ja huokaista helpotuksesta. Villasukat suovat lepohetken niin mielelle kuin varpaille.

3. Villasukat ovat lempeät ja hyväksyvät. Ne eivät vaadi mitään. Ne eivät koskaan muistuta olemassaolostaan puristamalla, toisin kuin korkokengät saattavat tehdä. Ne antavat sinunkin olla juuri sellainen kuin olet: vähän väsynyt, vähän reissussa rähjääntynyt. Villasukat jalassa ei tarvitse yrittää olla mitään muuta kuin on.

4. Villasukat jalassa ei sitä paitsi edes voi yrittää olla mitään muuta kuin on. Tärkeä virkailija villasukissa? Vaikutusvaltainen johtaja villasukissa? Kiihkeä seksipeto villasukissa? Hih hih. Villasukissa on turha yrittää pitää coolia imagoa yllä. Ja mikäs sen ihanampaa! Aitous kunniaan.

5. Villasukat ovat herkullista väriterapiaa. Minulla on seitsemät raidalliset, yhdet vaaleanpunaiset sydänkuvioiset, yhdet turkoosit, kahdet keltaiset ja yhdet oranssit villasukat. Värin voi kätevästi valita mielialan ja muun asun (= pyjaman värin) mukaan. Ihanuus!

6. Villasukat ovat ihmisen tekemät. Ne kertovat, että joku välittää. Parhaassa tapauksessa ne on neulonut joku rakas ja tärkeä. Tässä suhteessa olen onnekas: saan yleensä villasukkani joululahjaksi äidiltä. Mutta mukavalta jaloissa tuntuvat myös myyjäisten herttaisen tädin tai tallinnalaisen mummon neulomat villasukat.

7. Villasukat kulkevat kätevästi mukana. Minulla onkin villasukat mukana melkein aina: elokuvateatterissa, lentokoneessa, etelänreissulla, ystävän synttäreillä. Kukaan ei enää ihmettele, ja sitä paitsi ne ovat useimmiten tarpeen. Villasukat ovat nykyään myös olennainen osa työasuani – jopa vastaanotollani, kun teen tulkintoja ja valmennan.

Olkoon talvi ja maailmankirjat sekaisin; heilutellaan me luottavaisina villasukkien verhoamia varpaita.