Välillä sitä ihminen luulee ottavansa kovinkin rennosti ja päässeensä kokonaan vaativuudesta ja täydellisyydentavoittelusta, mutta viimeistään jouluvalmistelujen aikoihin totuus paljastuu.
En ole koskaan asunut vanhassa kartanossa keskellä maaseutuidylliä (enkä todennäköisesti koskaan asukaan), mutta jännästi ne unelmien joulukiiltokuvat, joita jostain takaraivosta pukkaa, sijoittuvat mainitunlaiseen maisemaan. Lyhdyt palavat pihalla, joulusauna lämpiää, tonttu kurkkii aitan nurkalta, lumihiutaleet leijailevat ja pöydät notkuvat herkuista. Jouluvalmistelut on aloitettu viimeistään elokuussa ja joulukoristeita on väkerretty omin pikku kätösin pitkin syksyä.
Huokaus. Miksei meillä ole sellaista?
Harva tuntemani ihminen asustelee idyllisessä kartanossa hankien keskellä, ja edes ne, jotka asuvat, eivät luultavasti todellisuudessa vietä sellaista elämää kuin lehtien kuvissa, jotka tunnetusti ovat ammattitaitoisen stailauksen tulosta. Miksi hemmetissä meillä siis pitäisi olla samanlaista, yhtä täydellistä? Totuus on, että syksy on ollut kiireinen eivätkä lukuisat projektit joulun uhkaavasta lähestymisestä huolimatta ole vieläkään valmiita, pikemminkin päinvastoin.
Tällä hetkellä olen flunssassa, kämppä on lievässä kaaoksessa ja kaikki lahjat ovat ostamatta – joulukortteja en ole ikinä edes yrittänyt tehdä itse.
Jouluruoista on olemassa hämärä suunnitelma, joka ei tässä tapauksessa valitettavasti tosiaankaan tarkoita sitä, että ne olisi ”puoliksi tehty”. Koska ikkunatähdestä olivat lamput palaneet ja koristeet muutenkin hukassa, joulumieltä tuovat meille tänä vuonna muun muassa havaijilainen lei ja oljesta tehty pääsiäispupu. Niin, ja lumihiutaleiden leijailusta ei ainakaan tällä hetkellä ole tietoakaan.
Silti väitän, että kun aatto koittaa, joulurauha saapuu, kuten aina ennenkin.
Lei kimaltelee kynttilänvalossa ja omatekoiset mössöt ja epämääräiset leipomukset maistuvat. Kaikki ovat tänäkin vuonna tyytyväisiä viime tipassa ostettuihin lahjakirjoihinsa, ja joulutervehdykset ilahduttavat myös Facebookin kautta toimitettuina.
Kukaan ei muista kaivata fiktiiviseen maailmaan, jossa kaikki on täydellistä.
Joulutunnelmaan ei loppujen lopuksi tarvita kuin rauhoittumista ja yhdessäoloa. Se riittää mainiosti – muu on vain rekvisiittaa. Mitä jos antaisimmekin itsellemme tänä vuonna joululahjaksi lempeän, rennon ja stressittömän joulun? Pääsisäispupuilla tai ilman.
Leena Siitonen
Sukella hyviin viboihin jo tänään ja tilaa Leenan uutiskirje! Saat heti lahjaksi inspiroivan energiatyöskentelyn videoluennon.
Tutustu Leenan palveluihin.
Seuraa Hyviä Viboja Facebookissa ja Instagramissa.
