Pehmeä eläin

Pehmeä eläin

with Ei kommentteja

Valittelimme naisporukassa (taas kerran) muutamaa liikakiloa, joita tuntuu jotenkin kummallisesti tähän vuodenaikaan kertyvän yhdelle jos toisellekin. Maalta kotoisin oleva mieheni lohdutti ohi mennessään, että jokainen fiksu eläin kerää tähän aikaan vuodesta vähän vararavintoa talveksi.

Kaikkia hymyilytti; ajatus oli kaikessa yksinkertaisuudessaan riemastuttava. Järkevä selitys luonnolliselle asialle. Miksi siitä sitten pitää vouhkata?

Me nykyajan urbaanit eläjät olemme loppujen lopuksi aika vieraantuneita kehostamme. Emme tule ajatelleeksi, että kehoa ei ole luotu elämänrytmiin, jossa on oltava jatkuvasti iskussa.

Sen sijaan, että kuuntelisimme kehoamme, yritämme pakottaa sitä sopeutumaan hektiseen aikatauluumme ja suunnitelmiimme. Juoksemaan paikasta toiseen, jaksamaan vaikka väsyttää, pärjäämään ilman mitä milloinkin epäterveelliseksi luokiteltua talven viimassa.

Unohdamme, että keholla on syynsä toimia, kuten se toimii. Jos väsyttää, on syytä levätä; jos on nälkä, kannattaa syödä; jos sairastuu, täytyy hiljentää vauhtia.

Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän. Olen jopa suomentanut 387-sivuisen kirjan nimeltään Kuuntele kehoasi: rakasta itseäsi, joten luulisi viestin menneen perille, mutta ei. Kehon viisauteen on joskus vaikea luottaa.

Mary Oliverin runossa sanotaan aika ihanasti: ”You only have to let the soft animal of your body love what it loves” (”Anna vain kehosi pehmeän eläimen rakastaa sitä, mitä se rakastaa”).

Kehon vertaaminen pehmeään eläimeen kuulostaa melkein sopimattomalta – puhumattakaan siitä, että antaisi sen rauhassa tehdä, mitä se haluaa. Eikös se vaan porsastelisi, söisi kokonaisen suklaarasian kerralla, nukkuisi päivät pitkät, köllöttelisi kylpylässä, tuijottaisi elokuvia sängyssä?

Totuuden nimessä juuri nyt niin saattaisi käydäkin, mutta tuskin sitä kauan kestäisi. Keho haluaa voida hyvin. Kyllä se lopulta nousisi sängystä, venyttelisi ja lähtisi kävelylle metsään.

Tähän aikaan vuodesta näillä leveysasteilla on pimeää lähes kellon ympäri. Täällä sataa. Täällä tuulee. Täällä on kylmä. Otetaan me pehmeät eläimet ihan iisisti.

Leena Siitonen

Leena Siitonen on henkisen kasvun ohjaaja, näkijä ja kirjailija, joka lähestyy henkisyyttä rennolla otteella. Leena tekee intuitiivisia tulkintoja ja ohjaa valmennettaviaan energiatyöskentelyn avulla stressistä ja turhautumisesta sisäiseen varmuuteen, eheyteen ja tasapainoon vastaanotollaan Vallilassa ja Skypen kautta. Leenan Lempeän elämän käsikirja säätäjille on ilmestynyt Viisas elämä -sarjassa.

Seuraa hyviä viboja jo tänään ja tilaa Leenan uutiskirje! Saat heti lahjaksi 5 vinkkiä lempeään arkeen -videoluennon.

Tutustu Leenan palveluihin.

Seuraa Hyviä Viboja Facebookissa ja Instagramissa.

Jaa blogiteksti:Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin