Nuuksio

Nuuksio

with Ei kommentteja

Hiihtoloma-ahdistus, josta en edes tiennyt kärsiväni – kun ei sitä hiihtolomaakaan varsinaisesti ole – purkautui yllättäen valituksena siitä, miten me ei taaskaan viikonloppuna ulkoiltu reippaasti luonnossa ja menty vaikka Nuuksioon.

Ah, Nuuksio!

Syytän tästä ensisijaisesti kavereiden Facebook-päivityksiä, jotka pursuavat upeissa maisemissa kimaltelevilla hangilla napattuja laskettelukuvia.

On myönnettävä, ettei minkäänlainen talvireippailu ole koskaan ollut tämän vilukissan listan kärjessä, joten mies näytti ymmärrettävästi yllättyneeltä. – Nuuksioon? Eihän me ikinä käydä missään Nuuksiossa! Ja sitä paitsi oli ihan hirveä keli, tuuli ja satoi räntää koko viikonlopun. – No mutta olis silti voitu käydä. Ja mennä sen jälkeen vaikka pullakahveille. – Ethän sä edes syö pullaa!

En vaivautunut vastaamaan. Mielikuvissani tarvon Nuuksiossa lumikengät keikkuen tai sivakoin ladulla posket punaisina kuin 50-luvun suomalaisissa nuortenkirjoissa. Retkeilen, telttailen ja sytyttelen nuotioita. Ihailen puiden lumelle heittämiä varjoja, hengitän syvään ja olen joka solullani läsnä hetkessä.

Todellisuudessa kotisohva, hyvä kirja ja maailman parantaminen kahvilassa siskon kanssa veivät tänäkin viikonloppuna voiton. Nuotiota tuskin saisin syttymään itkemälläkään.

Meillä kaikilla taitaa olla omat nuuksiomme – asiat, jotka periaatteessa tunnemme omaksemme ja joita ehkä jopa vilpittömästi uskomme harrastavamme (joko nyt tai vielä jonain päivänä). Mielikuvien Nuuksiossa kaikki näyttäytyy vähän todellisuutta hohdokkaampana. Salilla tulee käytyä joka päivä (painot nousevat tietenkin kevyesti), kaikki yöpöydällä notkuvat sivistävät kirjat on luettu ja kännykkäkuvista on aikoja sitten askarreltu upea valokuvakirja. Villasukat on parsittu ja marjat hillottu. Nuuksio!

Tutkija Brené Brown puhuu hauskasti jooga-asenteestaan: hän viihtyy kyllä mukavissa joogahousuissa, kannattaa rauhaa, rakkautta ja edustaa ”joogamaista maailmankatsomusta”, mutta ei ole koskaan varsinaisesti käynyt joogatunnilla tai tehnyt yhtään asanaa.

Minä taas pidän itseäni jonkinlaisena ekohippinä, vaikka totuuden nimessä voisin tehdä planeetan hyväksi paljon enemmän. Keittiöön kertyneiden keittokirjojen määrän perusteella luulen ilmeisesti myös olevani gourmet-tason kokki, vaikka mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Mieheltä tekee joskus mieli kysäistä, aikooko hän ehkä joskus toteuttaa jonkin niistä lukuisista kunto- ja puhdistuskuureista tai muita elämänalueita koskevista menestysohjelmistaan, jotka odottavat edelleen siistissä pinossa sitä sunnuntai-iltapäivää, kun ei ole muuta tekemistä.

Ehkä niiden aika on sitten, kun palaamme sieltä Nuuksiosta kotiin posket punaisina, väsyneinä mutta onnellisina?

Leena Siitonen

Leena Siitonen on henkinen opettaja, joka lähestyy henkisyyttä rennolla otteella ja hyvillä viboilla. Leena tekee syväluotaavia intuitiivisia tulkintoja ja ohjaa Hyvät Vibat -yksilöenergiavalmennuksessaan® ottamaan energiat ja elämän haltuun vastaanotollaan Vallilassa ja etänä. Leenan Lempeän elämän käsikirja säätäjille on ilmestynyt Viisas elämä -sarjassa.  

Sukella hyviin viboihin jo tänään ja tilaa Leenan uutiskirje! Saat heti lahjaksi inspiroivan energiatyöskentelyn videoluennon.  

Tutustu Leenan palveluihin.  

Seuraa Hyviä Viboja Facebookissa ja Instagramissa.
Jaa blogiteksti:Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin