Myötätuntoinen ja arvostava suhtautuminen toisiin lisää elämäniloa, parantaa vuorovaikutuksen laatua ja kohentaa tutkitustikin terveyttä. Aina se ei kuitenkaan ole ihan helppoa.
Tutkimusten mukaan niin sanotut inhimillisen yhteyden mikrohetket, kuten hymyileminen ja hymyyn vastaaminen, tehostavat immuunijärjestelmän toimintaa ja vähentävät alttiutta masentumiseen. Psyykemme tarvitsee myönteistä yhteyttä toisiin ihmisiin samaan tapaan kuin kehomme tarvitsee ravitsevaa ruokaa. Myönteisten tunteiden hetket vaikuttavat meihin kohottavasti ja ruokkivat luovuuttamme ja kasvuamme.
Arkipäivän pyörityksessä vuorovaikutus ei silti välttämättä suju ohjekirjan mukaan. Tuskin kukaan herää aamulla tarkoituksenaan näyttää kansainvälisiä käsimerkkejä viereisen kaistan autoilijalle, tiuskia lapsilleen tai kivahtaa työkaverilleen, mutta silti teemme niin – paljon useammin kuin haluaisimme. Miksi?
Siksi, että aivomme ovat virittäytyneet havaitsemaan kielteisen. Suhtaudumme luontaisesti ympäristöömme varoen ja pelokkaasti pikemmin kuin avoimesti ja luottaen. Puolustusmekanismin tarkoitus on suojella meitä vaanivilta vaaroilta, mutta ihmissuhteita ajatellen se ei ole erityisen rakentava.
Nopeatempoisessa kulttuurissamme saatamme joutua kilpailemaan niin parkkipaikoista, vitriinin viimeisestä kakunpalasta kuin palkankorotuksistakin. Henkiinjäämisvaistomme aktivoituvat turhan usein.
Myötätuntotutkija Brené Brownin mukaan nykyaika ruokkii niukkuusajattelua. Emme koskaan koe, että meillä on riittävästi, mikä tekee meistä epävarmoja ja pelokkaita. Niukkuusajattelu saa meidät kiirehtimään, ahnehtimaan ja hamstraamaan. Nämä epäterveet ajattelumallit horjuttavat mielenrauhaamme ja luottamustamme elämään. Saatamme alkaa ajatella elämän olevan taistelua, jossa vastakkain ovat ”me” ja ”ne”.
Myös itsemyötätuntotutkija Kristin Neff puhuu kilpailuhenkisestä kulttuuristamme, joka ajaa meitä jatkuvasti saavuttamaan. Tavoittelemme aina seuraavaa etappia – vasta siihen päästyämme meillä on lupa olla tyytyväisiä.
Tällaisen paineen alla kiltteys ja ystävällisyys saattavat vaikuttaa ylellisyydeltä, jollaiseen meillä ei ole varaa. Sehän edellyttäisi, että ottaisimme kaiken muun lisäksi huomioon toisten tarpeet ja tunteet. Kuka sellaiseen ehtii panostaa?
Kannattaisi ehtiä. Yhteys muihin ihmisiin on elämämme perusta, jota ilman olemme tuuliajolla.
Haluatko vahvistaa itsessäsi hyvää tekevää muutosta kohti myötätuntoa? Näin pääset alkuun:
-
Tarkkaile automaattisia reaktioitasi.
Stressi saa käyttäytymään epäystävällisesti. Ehkä manailemme hidasta kassajonoa tai kiukuttelemme puolisolle. Sitten tunnemme syyllisyyttä. Saatamme huomaamattamme jäädä pyörimään kielteisyyden kierteeseen. Onneksi voimme tietoisesti rakentaa uusia ajatusmalleja vanhojen tilalle. Aivot tekevät uusista suhtautumistavoista automaattisia, kun toistamme niitä. Kun tiedostamme halumme olla ystävällisiä, aktivoimme aivoissa myötätuntoa osoittavan alueen, joka alkaa ohjata toimintaamme uuteen suuntaan.
-
Nosta käsi sydämelle.
Saattaa vaikuttaa epäilyttävän yksinkertaiselta mutta ele on Neffin mukaan tehokas ja herättää meissä välittömästi empatian. Hermostomme reagoi lempeään kosketukseen rentoutumalla. Lisäksi ele tuo meidät kosketuksiin sydämen alueen rakkausenergian kanssa. Aluksi käden nostaminen sydämelle voi tuntua omituiselta. Neff kuitenkin vakuuttaa, että sen ansiosta tyynnymme ja alamme puhua lämpimämpään sävyyn.
-
Älä suorita ihmissuhteita.
Useimmilla meistä on aikataulumme ja kalenterimme, joiden avulla luovimme elämässä. Joskus halu pysyä tehtävien tasalla saattaa mennä inhimillisen vuorovaikutuksen edelle. Markkinointikokous pidetty. Hammaslääkärille soitettu. Työpöytä siivottu. Lounas juuri eronneen ystävän kanssa hoidettu. Mitäs seuraavaksi? Mitä jos hidastaisit hiukan tahtia ja viettäisit oikeasti aikaa toisen kanssa? Ole läsnä, kun tapaat muita. Älä tarkista jatkuvasti viestejä puhelimesta. Älä kiirehdi heti neuvomaan, vaan kuuntele. Alä sovi tapaamisia niin tiiviisti peräkkäin, että joudut ryntäämään kesken kaiken seuraavaan.
-
Aloita kotoa.
Tutkimuksissa on todennettu sekin nolo seikka, että useimmat ovat todennäköisemmin kohteliaita ja ystävällisiä ventovieraille kuin niille, joiden kanssa viettävät aikaa päivittäin. Lämpöä ja välittämistä voi toden totta olla vaikeampi osoittaa niille, joiden kanssa olemme jatkuvasti tekemisissä ja jotka väistämättä välillä ärsyttävät. Toisaalta, kun pystymme siihen, tiedämme olevamme jo pitkällä! Ystävällisyys ei välttämättä edellytä suuria eleitä. Aloita lähipiiristä.
-
Muista, että ystävällisyys on henkinen harjoitus eikä projekti.
Ystävällisyyttä harjoitellessa haasteilta ei voi välttyä. Joku matelee aina edessä etanan vauhtia tai ohittaa oikealta. Työkaveri on hankala. Pomo vaatii mahdottomia. Ystävällisyyteen kannattaakin suhtautua elämänmittaisena harjoituksena eikä suoritettavana projektina. Haemme elämäämme kokonaisvaltaista hyvinvointia ja merkityksellisyyttä. Siksi myötätunto ei ole tehtävä, jonka voi ruksata käsitellyksi. Sen sijaan voimme tulla vähitellen tietoisemmiksi siitä, mitä haastavissa tilanteissa tapahtuu ja palata sen jälkeen takaisin myötätunnon polulle. Parhaiten vaalimme myötätuntoa löytämällä sen itsestämme yhä uudelleen.
Leena Siitonen
Sukella hyviin viboihin jo tänään ja tilaa Leenan uutiskirje! Saat heti lahjaksi inspiroivan energiatyöskentelyn videoluennon.
Tutustu Leenan palveluihin.
Seuraa Hyviä Viboja Facebookissa ja Instagramissa.
