Kun joku loukkaa, pettää luottamuksen ja kohtelee väärin – vahingossa tai tahallaan – asiasta voi olla vaikea päästä yli. Ehkä varsinaista sovintoa ei koskaan synny, mutta syvällä sisimmässämme tiedämme, että anteeksiantaminen on oikein ja tarpeen, jo ihan itsemme takia. Miten antaa anteeksi? Tässä muutama vinkki helpottamaan prosessia.
Anteeksiantaminen on tärkeää oman hyvinvoinnin kannalta.
Anteeksiantaminen saattaa olla viimeinen asia, joka tulee mieleen, kun joku satuttaa, mutta anteeksiantamisessa ei olekaan kyse pelkästään toisesta ihmisestä – se on olennaista omalle hyvinvoinnillemme. Aluksi joudumme tunteiden valtaan, mikä on aivan luonnollista. Juuri silloin asialle ei tarvitsekaan tehdä mitään, mutta jos jäämme kiinni synkkiin tunteisiin liian pitkäksi aikaa, otamme turhaan kannettavaksemme raskaan taakan. Pohjimmiltaan annamme siis anteeksi itsemme takia, emme pelkästään toisen ihmisen.
Kyse ei myöskään ole siitä, että ”päästäisimme toisen helpolla”. Anteeksiantaminen ei tarkoita, että hyväksymme toisen teot tai ettei selvitettävää enää ole eikä se varsinkaan tarkoita sitä, ettei meillä ole oikeutta tuntea, mitä ikinä tunnemmekin.
Anteeksiantaminen on päätös ja ratkaisu, jonka teet itseäsi varten. Se panee pisteen tapahtuneelle, jotta voit jättää sen taaksesi. Muistat edelleen, miten kävi, mutta tapahtunut ei enää sido ja määrittele sinua. Kun olet työstänyt asiaan liittyvät tunteet ja oppinut, mitä oli opittava – esimerkiksi vahvistamaan rajojasi tai kuuntelemaan seuraavalla kerralla herkemmin intuitiotasi – pystyt jatkossa huolehtimaan itsestäsi paremmin. Aluksi saattaa vaikuttaa siltä, ettei surusta, raivosta ja muusta tunnevyörystä tule loppua, mutta aika parantaa haavat – niin kliseiseltä kuin se ehkä kuulostaakin. Älä siis kiirehdi. Anna itsellesi aikaa prosessoida asiaa. Jos haluat ilmaista vihaasi, hakkaa tyynyä tai karju siihen. Jos haluat olla surullinen, anna kyynelten virrata.
Tunteiden tukahduttaminen voi tehdä anteeksiantamisesta paljon vaikeampaa ja pitkittää prosessia turhaan.
Kun olet käynyt tunteitasi hieman läpi, pystyt ehkä tunnistamaan, mikä tarkalleen ottaen satutti niin paljon. Psykologi Anita Sanz suosittelee kivun nimeämistä: anna tunteelle nimi, niin tiedät tarkalleen, mistä on kyse ja mitä pyrit antamaan anteeksi. Sanz kuitenkin varoittaa takertumasta tähän liikaa: ”Joskus syiden ymmärtäminen voi auttaa, mutta aina meille ei selviä, miksi joku tai jokin satutti meitä. Oma toipuminen ei saa olla kiinni siitä, ymmärrämmekö täydellisesti, miksi meille kävi niin kuin kävi. Ehkä emme koskaan ymmärrä sitä täysin, mutta se ei haittaa. Meidän ei tarvitse tietää, miksi jotain tapahtui päästäksemme siitä yli.”
Keskity siihen, mikä tekee kipeää ja mistä haluat lopulta päästää irti. Voit käyttää anteeksiantamiseen juuri niin paljon aikaa kuin tarvitset. Sinä päätät. Huuda ja riehu rauhassa – tiedät kyllä, kun olet valmis. Et ehkä koskaan ymmärrä, miksi toinen toimi kuten toimi, mutta joskus voi olla hyödyllistä katsoa asiaa hänen näkökulmastaan. Tarkoitus ei ole syyttää itseään tai keksiä tekosyitä, jotka oikeuttaisivat toisen väärät teot, mutta pieni annos myötätuntoa voi auttaa näkemään tilanteen selkeämmin.
Muista, että olemme kaikki ihmisiä emmekä läheskään täydellisiä. Kuvittele itse tehneesi kuten toinen teki. Mieti, miten kovasti toivoisit saavasi anteeksi.
Kirjailija ja Tiny Buddha -sivuston perustaja Lori Deschene muistuttaa: ”Jos ei toinen ole suoranainen sosiopaatti, hänellä on kyllä tunteita. Jos on loukannut toista ihmistä, tuntee todennäköisesti jollain tasolla katumusta, vaikka ego estäisikin myöntämästä sitä. Kukaan ei ole täysin paha ja jokaisella on omat kipeät kokemuksensa, jotka vaikuttavat päätöksiin. Tämä ei oikeuta toimimaan ajattelemattomasti, itsekkäästi tai kylmästi, mutta sen muistaminen auttaa meitä ymmärtämään.”
Todennäköisesti olet itsekin tehnyt elämässäsi virheitä ja loukannut jotakuta. Ehkä olisit ollut valmis tekemään mitä tahansa saadaksesi anteeksi tai korjataksesi välit toisen kanssa. Toisen satuttaminen voi tuntua melkein yhtä pahalta kuin loukkauksen kohteeksi joutuminen. Anteeksiantaminen on molempien etu. Teet sen ennen kaikkea itsesi takia, mutta empatian tunteminen voi tehdä siitä hieman helpompaa. Kun alat olla valmis jättämään episodin taaksesi ja siirtymään eteenpäin, hyvä vinkki on keskittyä siihen, mitä ympärillä tapahtuu.
Tärkeintä on oivaltaa, että mennyt on mennyttä. Sitä ei voi enää olla olemassa muualla kuin omassa mielessä.
Siksi onkin hyvä keskittyä siihen, mikä kaikki omassa elämässä on hyvin: mikä tekee onnelliseksi, mikä ilahduttaa, mikä toimii. Huomaa kaikki ne ihmiset, jotka eivät ole loukanneet sinua ja jotka ovat olleet tukenasi. Ehkä työt sujuvat, aurinko paistaa tai odotettavissa on mukava matka tai tapaaminen. Pysy myönteisenä ja innostu taas vähitellen elämästä. Välillä palaat väistämättä mielessäsi menneeseen, mutta tule pian takaisin tähän hetkeen.
Anteeksiantaminen toiselle on parhaita asioita, joita voit tehdä itsellesi.
Se ei aina ole helppoa ja joskus se kestää kauan, mutta lopulta olet iloinen, että pystyit siihen. Anna itsellesi lupa tuntea tunteesi ja reilusti aikaa parantua. Anna sitten taakan pudota harteiltasi. Edessä on pitkä, jännittävä matka etkä tarvitse turhaa, vanhaa painolastia.
Leena Siitonen
Sukella hyviin viboihin jo tänään ja tilaa Leenan uutiskirje! Saat heti lahjaksi inspiroivan energiatyöskentelyn videoluennon.
Tutustu Leenan palveluihin.
Seuraa Hyviä Viboja Facebookissa ja Instagramissa.
